*

Veikka Mattila Etsin totuutta, hyvyyttä ja kauneutta.

Palvotko älykkyyttä?

Kuulin toissa viikolla yliopistoravintolan lounaspöydässä, kuinka eräs nainen nimesi tärkeäksi kriteerikseen kumppaninsa valinnassa korkeakoulutuksen, koska se korreloi älykkyysosamäärän kanssa. Tämä nainen halusi siis itselleen kumppanin, jolla on korkeakoulutus, koska se viestii älykkyydestä. Hän vaati siis ihannekumppaniltaan merkittävää älykkyyttä.

Korkeakouluissa ja varsinkin yliopistoissa ihannoidaan älykkyyttä, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Älykkyyden ajatellaan olevan itseisarvo, koska se yhdistetään vaurauteen, terveyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, kielitaitoon, suvaitsevaisuuteen ja korkeaan ikään tai jo mainittuun hyvään kumppaniin. Kuitenkin historiassa riittää varoittavia esimerkkejä älykkyyden yksipuolisesta korostamisesta ja korostumisesta muiden piirteiden tai ominaisuuksien kustannuksella.

Keskitysleirit järjestäneillä Saksan virkamiehillä havaittiin poikkeuksellisen korkeita älykkyyosamääriä. Toisin sanoen he näkivät juutalaisten joukkotuhoamisen pelkkänä hallinnollisena ja teollisena operaationa ja juutalaiset tilastonumeroina, jotka piti kuljettaa karjan tavoin keräys- ja lastauspaikoista kokoamisleireille. Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa oli monia huomattavan älykkäitä juutalaisia, joille porvarin, aateliston ja talonpoikien tuhoaminen (lue miljoonien ihmisten tuhoaminen tai murhaaminen) Neuvostoliitossa oli looginen itsestäänselvyys tiellä kohti valtiotonta ja luokatonta, kommunistista ihanneyhteiskuntaa.  Toisin sanoen heille näiden yhteiskuntaluokkien jäsenien teloituksissa, pakkosiirroissa, tuomitsemisissa vanki- ja työleireille vuosiksi tai vuosikymmeniksi ei ollut mitään ihmeteltävää, vaan kaikki tämä kuului vain yhtenä osana heidän älyllisesti huippuunsa hiottuun, kommunistiseen yhteiskuntateoriaan.

Niin ikään tiedemaailmassa 1900-luvun alkupuolella, erityisesti 1920-luvulla monet älykkäät länsimaalaiset tiedemiehet, kuten tunnetut tilastotieteilijät Francis Galton, Karl Pearlson, taloustieteilijä John Maynard Keynes, lääkäri John Kellogg, historioitsija Madison Grant, Nobel-palkittu fyysikko Robert Millikan (Suomessa muun muassa perinnöllisyystieteen professori Harry Federley ja myös Arvo Ylppö) kannattivat avoimesti ja vakamuksellisesti eugeniikkaa, jonka tavoiteena oli edistää kansakunnassa tai silloin käsitetyssä rodussa myönteisten  ominaisuuksien esiintymistä ja karsia epätoivottavina ja rappeuttavina pidettyjä ominaisuuksien esiintymistä. Epätoivotuiksi ominaisuuksien kantajiksi nimettiin monet mielisairaat, sokeat, kuurot, kehitysvammaiset, huomattavan haureelliset naiset, homoseksuaalit ynnä muut ryhmät.  Eugeniikan kannattajien tarkoituksena oli estää näiden ryhmien kantamien ominaisuuksien siirtymistä seuraaviin sukupolviin asettamalla heille avioliiton solmimisrajoituksia tai pakkosterilisoimalla heidät.

Lähihistoriassa yksittäisenä toimijana voi mainita Anders Breivikin, joka tappoi 77 ihmistä, suunnitteli autopommi-iskunsa ja ampumisvälikohtauksen Utøyan saarella tavalla, mikä kielii huomattavasta älykkyydestä. Hän suunnitteli hyvin pitkäjänteisesti ja kurinalaisesti, jopa vuosien ajan veritekojaan.  Hänen siirtymisensä Utøyan saarelle ja iskujen ajoitukset osoittavat selvästi, että kyseessä on mies, joka toimii kylmäverisen älykkäästi.

Yksi kaikista huomaamattomammista, mutta samalla vaarallisimmista älykkyyden ihannoinnin seurauksista on se, että yksilöt, joiden älykkyysosamäärä on huomattavasti väestön keskimääräistä alempi, alkavat kohdata yhä enemmän väheksyntää. Heitä ei enää oteta täysin vakavasti ja heitä saatetaan pitää liian tyhminä päättämään yhteiskunnallisista asioista tai edes tietämään omasta parastaan. Pahimmillaan älykkyyden palvonta nakertaa niiden ihmisten ihmisarvoa, joiden älykkyysosamäärä on huomattavasti väestön keskimääräistä alempi ja luo tilanteita, joissa esimerkiksi  vanhemmat haluavat abortoida sikiöt, joilla on havaittu olevan älyllistä kehitysvammaisuutta.

Kaiken kaikkiaan kapea älykkyyden ihannointi ilman tolkkua, maalaisjärkeä, viisautta, sydämen sivistystä tai tietämystä erottaa hyvä pahasta ja oikea väärästä voi sokaista kokonaisia ihmisryhmiä kohtalokkaalla tavalla. Siinä missä alhainen älykkyys asettaa rajoja sille, minkälaisia rikoksia tai pahoja tekoja henkilö on kykenevä tekemään, korkea älykkyydellä varustetulla ei ole näitä rajoituksia. Hän pystyy älynsä avulla suunnittelemaan ja toteuttamaan sellaisia rikoksia ja pahoja tekoja, joiden suuruus ja mittakaava on häkellyttävä. Vaarallisinta on, jos tällaiset henkilöt yhdistävät voimansa, koska silloin heidän rikostensa ja pahojen tekojensa mittakaava pääsee kasvamaan moninkertaiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Olen sitä mieltä, että kirjaviisaus ei tee ihmisestä älykästä. Päin vastoin lukenut ihminen ylpistyy ja sortuu ylpeyden syntiin, arvottaen lähimmäiset kapea-alaisesti joihinkin muotteihin.

Älykkyystestit ovat typeriä kapea-alaisia mittausmenetelmiä. Ei ole mitään luotettavaa mittausmenetelmää mitata älykkyyttä. Jos ei ole sydämen sivistystä, niin "älykäs" kirjaviisas ihminen sortuu helposti ylpeyden syntiin/pahuuteen.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Jaa, justiinsa meinasin tulla kirjoittamaan, että "älykkyydellä" tarkoitetaan aika usein sitä, että ei ole täysi idiootti ja ideologisesti killuu valtavirran keskinkertaisten mukana ja on sosiaalisesti kykenevä.

Ihmiset, jotka palvovat älykkyyttä tunnistaa siitä, että mikä tahansa siihen liittyvä herättää heissä voimakkaita tunnereaktioita.

Älykkyyttä kumppanilleen toivovat naiset peräävät lähinnä sen kanssa korreloivien statusasioiden perään. Se, että he eivät ymmärrä eroa kertoo, että ei tarvitse olla kovin älykäs ollakseen älykäs suhteessa heihin. Älykäs ihminen tunnistanee toisen ilman statussymboleitakin.

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

"Jaa, justiinsa meinasin tulla kirjoittamaan, että "älykkyydellä" tarkoitetaan aika usein sitä, että ei ole täysi idiootti ja ideologisesti killuu valtavirran keskinkertaisten mukana ja on sosiaalisesti kykenevä."

Niin se on sitä ylimielistä lähimmäisen arvottamista,reagoidaan omista vajavaisista lähtökohdista muihin tunneperäisesti.

"Ihmiset, jotka palvovat älykkyyttä tunnistaa siitä, että mikä tahansa siihen liittyvä herättää heissä voimakkaita tunnereaktioita."

Sanoisinko, että se johtuu enemmänkin huonosta itsetunnosta(ei kyetä hallitsemaan tunteita koulutuksesta huolimatta), jos joku reagoi mainitsemallasi tavalla.

"Älykkyyttä kumppanilleen toivovat naiset peräävät lähinnä sen kanssa korreloivien statusasioiden perään. Se, että he eivät ymmärrä eroa kertoo, että ei tarvitse olla kovin älykäs ollakseen älykäs suhteessa heihin. Älykäs ihminen tunnistanee toisen ilman statussymboleitakin."

Eli turhamaisuus vetoaa joihinkin yksilöihin.

Matti Kuusik

Tuosta älykkyydestä Breivikin tapauksessa, jos on tarpeeksi älykäs ja oppimiskykyinen on voinut havaita, että hän ei toiminut yksin teossaan, vaan osana suurempaa kuviota.
Mutta toki edellytys hänen valinnalle "tehtävään" oli hänen osoittamansa tietyn tason älykkyys.
Mutta jotta ei taas syytetä asiaatuntemattomien tahoilta teoretisoinnista niin en jatka aiheesta enempää.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Älykkyys on ase millä olemme tappaneet tiemme tähän päivään. Ikävä kyllä älykkyyttä voi käyttää hyväänkin. Ehkä jossain saduissa ;D

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomessa korkeasta älystä on vain haittaa. Älykäs kantaa kaikki murheet.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eräs hupsuna pidetty nainen totesikin,"Hyvä on hulluna olla paha paljon mielen kanssa".

Veikka Mattila

Voihan olla noin, mutta miksi juuri Suomessa?

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Natsikortista eteenpäin en jaksanut lukea.

Käyttäjän OlliNurmi kuva
Olli Nurmi

Olin yllättynyt, että se tuli vasta kolmannessa kappaleessa.

Veikka Mattila

Oletpa fakkiutunut. Eikö mistää natsien tekemisistä voi kirjoittaa ennen kuin pelaat "pelasit natsikortin"-kortin?

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

En suuremmin palvo epärehellisyyttä enkä tyhmyyttä.

Sinä joko et ymmärrä tai teeskentelet ettet ymmärrä, että natsikortin käyttämisestä voi syyttää joko aiheesta tai aiheetta. Sinua voi syyttää tämän blogin perusteella hyvästä syystä, mutta yrität kääntää sen faktan päälaelleen - ryhtyä eipäsjuupas väittelyyn. Luulet ilmeisesti ettei kukaan hoksaa tai osaa pukea temppuasi sanoiksi.

Natsien tekemisistä voi siis toki kirjoittaa, mutta on turha yrittää esim. maalata älykkäitä natseiksi. Et sinä silloin mistään natsien tekemisistä kirjoita, vaan yrität lainata niitä kohtaan tunnettua aiheellista inhoa ja liittää sen perusteetta johonkin mistä et tykkää.

Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä korkeakoulututkintojen, natsismin tai kommunismin kanssa, huolimatta siitä että niiden piirissä esiintyy "älykkyyttä", jopa älykkyyttä. Korrelaatio ei ole kausaatio, vaikka yrität sen siksi vääntää.

Kirjailusi viimeinen kappale on täysin irti argumentin kyhäelmästä, jota sitä ennen yrität väkertää. Kritisoit sitä ettei älykkyyttä yksistään tyhjiössä tule ihannoida, mutta argumentoit kuitenkin siihen tyyliin, että älykkyys olisi aina kaikkialla sitä "älykkyyttä", jota sinun mukaasi ilmensivät natsit, kommunistit ja breiviikit. Itse en näe sitä "älykkyyttä" minkäänlaisenä älykkyytenä, vaan lähinnä patologisena ideologian rationalisointina, jonka logiikka ei edes päde lähemmin tarkasteltuna.

Sinulla itselläsi on selkeästi jotain aanuksessa aitoa älykkyyttä kohtaan, ehkä ihan vain simppeliä kateutta. Onko ÄÖ:si ehkä keskivertoa alempi, jolloin sinulla on tietenkin intressi dissata älykkyyttä ja yrittää saada älykkäät tuntemaan häpeää älykkyydestään.

Eugeniikalla puolestaan on paha maku natsien sun muiden hullujen ansiosta. Yhdessä vallitsevan paapomistendessin kanssa ongelma istuu tosi syvässä. Emme halua mainita negatiiviseksi negatiivisia asioita, kutsua puutteelliseksi puuttellisia yksilöitä, siitä pelosta että pahoitamme jonkun mielen, tai että joku dorka saattaisi tulkita puutteen lahjoissa ja kyvyissä tarkoittavan vajavaisuutta ihmisarvossa.

Totta kai ihmisellä on positiivisia ja negatiivisia ominaisuuksia. Positiivisia tulee rikastaa, negatiivisia karsia, eteen päin kulkien. Älykkyys on yksi positiivisista ominaisuuksista, monien muiden rinnalla. Vajavaisuus älykkyydessä on haitta sekä yksilölle itselleen että yhteisölle. Ihan kuin vajavaisuudet kaikissa positiivissa ominaisuuksissa. Ei sitä tule olla sanomatta vain siksi että pelätään jonkun väärintulkintaa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Ihmiset valitsevat kumppaneikseen ja ystävikseen luonnostaan itsensä kaltaisia ihmisiä.

Tuohon eugeniikkaan liittyen sanoisin, että kun yhteiskunta tunnustaa ihmisten negatiiviset oikeudet, eli vapauden väkivallasta, ei mitään uhkaa ole.

Veikka Mattila

Itse en luota ihmiskuntaan. Ihminen on pohjimmiltaan häijy, itsekäs, katala ja pahansuopa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tuollainen yliopistotutkinto nuorella miehellä kertoo enemmänkin kiltteydestä ja kyvyttömyydestä kyseenalaistamiseen (tieteellinen ajattelu)... kunnon mies jättää opinnot kesken ja viettää railakasta elämää, kunnes ei voi enää muuta, kuin palata opintojen pariin myöhemmällä keski-iällä... että jotenkin aika kuluisi ;)

Veikka Mattila

Minä kyseenalaistan omalla tavallani, mutta moni ei kestä kuulla totuutta itsestään ja muista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Kannataisi opiskella sellainen ammatti, että pystyy työllään elättämään itsensä ja perheensä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen
Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Molempia äärimmäisyyksiä, hulluutta ja viisautta on ajoittain vaikea mitata. Esim. tuo norjalainen joukkomurhaaja (jonka nimeä en taaskaan halua toistaa) todettiin ensiksi hulluksi ja sitten viisaaksi.

Jos älykkyyden mittaamiseen voitaisiin ottaa mukaan se mitä ihminen eläessään saa aikaan (kaikki yhteenlaskettuna, hyvät ja pahat teot) oltaisiin ehkä oikeilla jäljillä.

Monet hyväksyvät ajatuksen että älykkyys on kykyä ihmetellä itsestään selviä asioita.

Veikka Mattila

"Monet hyväksyvät ajatuksen että älykkyys on kykyä ihmetellä itsestään selviä asioita." Nimenomaan. Kuka Suomessa kyseenalaisti 1920 ja 1930-luvuilla eugeniikan?

Taisto Merilä

Asiaa. Oman älykkyyden kyseenalaistaminen on todellisen älykkyyden alku – älykkyyden, josta maailmankaikkeus ihmisineen on peräisin. Niin kauan kuin ihminen pitää omaa älykkyyttään erillisenä maailmankaikkeuden älystä, niin maailmanparannus tulee vain lisäämään ongelmia; hyvä muuttuu pahaksi ja parhaimmatkin ideat vastakohdikseen.

Veikka Mattila

Näin juuri. Sen sijaan, että haluaa tuhota pahat ihmiset, kannattaa tuhota paha itsestään Luojan avulla.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Kuinka jäikin huomauttamatta, miten tämä muistutti niin pahasti tuota "ateismi on paha koska kommunismi ja natsismi ateismi" molotusta. Ateismin ja älykkyyden keskinäisyys se taitaakin tässä eniten häiritä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei älykkyys ole ihmisen ainoa arvo. Yliälykäs ei ole välttämättä hyvä kumpppani, mutta ei ole kyllä tyhmäkään. Keskimääräinen äly riittää, ja tärkeämpi on hyvä, sopuisa luonne.

Yliopistokoulutus tuo parhaimmillaan myös sivistystä - ei tosin kaikille. Sivistyneen ihmisen kanssa on mukavampi olla kuin sivistymättömän (jos muut ominaisuudet olisivat samat). Myös hyvä kotikasvatus on etu, missä tahansa suhteessa -jos sen tarjoamat hyvät tavat on omaksuttu.

Ne, joilla on yliopistokoulutus, hakeutuvat usein vastaavanlaisen koulutuksen omaavan kumppanin pariin.

Nämä ovat vain suuntaa-antavia periaatteita, joten ei kannata pillastua, jos on esimerkiksi itse tehnyt toisenlaiset kumppanivalinnat. Ihmisten ominaisuuksian kirjo on hyvin laaja.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Itse en "palvo" mitään, mutta totta hemmetissä älykkyys on positiivinen henkilönominaisuus, jota sellaisena tulee rohkaista ja arvostaa. Puolestaan mauttoman epä-älykästä yrittää juksaten koplata älykyyttä juttuihin mihin se ei mitenkään liity.

Viisaus on aivan liian vaikea käsite tässä yhtäkkiä avattavaksi, mutta olkoon se tänään tässä vaikka sitä, mihin älykkyyttä soveltaa. Jos sekin menee rakentavasti, niin kymmenen hurraahuutoa lisää.

Veikka Mattila

"Puolestaan mauttoman epä-älykästä yrittää juksaten koplata älykyyttä juttuihin mihin se ei mitenkään liity." Kirjoitukseni ajatus ei ollut esittää, mitä älykkyys sinänsö ihan täsmällisesti on, vaan, että ihmiset, jotka ovat huomattavan älykkäitä, ovat pystyneet hirmutekoihin omassa ylpeydessään ja ylimielisyydessään.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Kirjoituksessa mätkäistään persoonallisuuspiirteet, emootiot ja älli riemunkirjavasti samaan soppaan, ikäänkuin niillä olisi selkeä, jopa toisiaan poissulkeva, syy-yhteys.

Veikka Mattila

Myönnän, että kirjoituksessani on monta monimutkaista käsitettä, mutta se piti tehdä, jotta pääsin kuvailemaan miten älykkäät ihmiset ovat voineet olla käsittämättömän sokeita.

Toimituksen poiminnat