Veikka Mattila Etsin totuutta, hyvyyttä ja kauneutta.

Homo- ja lesboparien lapset menestyvät heikommin koulussa

Viime syksyllä kun Tahdon-kampanja ja enemmistö suomalaisista toimittajista ajoi voimakkaasti homoliittojen laillistamista, yksi keskeisistä väittämistä homoliittojen laillistamisen puolesta oli se, että tiede ei ole havainnut eroja homo- ja lesboperheissä kasvaneiden pärjäämisessä verrattuna heteroperheiden lapsiin. Kuitenkin kun tarkastelee tarkemmin, mitä tutkimukset todella osoittavat huomaa, ettei näin välttämättä ole esimerkiksi koulumenestyksen kohdalla.

Huomattavaa osaa homoperheissä kasvaneiden opintomenetystä koskevista tutkimuksista vaivaa se, että niiden taustalla on vaikuttimia ajaa homoliikkeen tavoitteita tai tukea niitä, tai tietoisuus tutkimuksen käytöstä politiikan ajamiseen, mikä saa vastaajat antamaan ”kaikki on erinomaisesti” ”lapsemme voivat mitä parhainten”-tyyppisiä vastauksia ja yms. kaunistelua ja silottelua. Niin ikään huomattavassa osassa tutkimuksia tutkittavat perheet on rekrytoitu homo- ja lesbovanhempien keskustelupalstoilta ja verkkosivuilta ja homojen ja lesbojen lobbausjärjestöistä. Niin ikään monissa tutkimuksissa niihin osallistuneet rekrytoitiin LGBT-tapahtumista, -verkostoista ja LGBT-nuorisoryhmistä. Tällainen otoksen kerääminen synnyttää itsevalikoitumisen harhaa, kun vaikka kaikista poliittisesti aktiivisimmat tai korkeakoulutetuimmat homo- ja lesboperheet ovat yliedustettuina otoksissa.

Lisäksi vain harvassa homo- ja lesboperheiden lasten opintomenestystä käsitelleissä tutkimuksista käytettiin satunnaisotosta ja lisäksi otoskoot homoperheistä olivat huomattavan pieniä (n. 30–60). Näin pienet otoskoot estävät tilastollisten testien mielekkään käytön ja johtavat siihen, että todennäköisyys hylätä väärä 0-hypoteesi (tavallisesti eri perhemuodoilla ei ole eroja lasten opintomenestyksessä) on pieni. Yhteenvetona nämä puutteet, vinoutumat ja asenteellisuudet tekevät monien tutkimusten tulosten arvon vähäiseksi.

Sen sijaan taloustieteilijä Douglas W. Allen käytti tutkimuksessaan suurta aineistoa homo- ja lesboperheissä kasvaneissa lapsista. Aineiston hän sai Kanadan väestönlaskenta-aineistosta. Hänen laaja, satunnainen otoksensa (1300 homo- ja lesbokotitaloutta) mahdollisti kunnolla ottaa huomioon vanhempien siviilisäädyn, ja homo- ja lesboperheiden erottamisen toisistaan.

Douglas W. Allen havaitsi tutkimuksessaan, että homo- ja lesboperheissä kasvaneiden lapsien opintomenestys oli heikompaa kuin heteroperheissä kasvaneiden. Homo- ja lesboperheiden lapset valmistuivat lukiosta 65 % todennäköisyydellä verrattuna heteroperheiden lapsiin.  Homoperheissä kasvaneet lapset valmistuvat lukiosta 69 % todennäköisyydellä verrattuna miehen ja naisen välisessä avioliitossa kasvaneisiin. Lesbovanhempien parissa kasvaneilla lapsilla vastaava luku oli 60 %. Homoperheissä kasvaneiden poikien lukiosta valmistumistodennäköisyys oli 72 %, mutta tyttöjen oli vain 43 %. Vuorostaan lesboperheissä kasvaneiden poikien lukiosta valmistumistodennäköisyys oli 48 % ja tyttöjen 55 %. Toisin sanoen pojat suoriutuivat paremmin kasvaessaan isien kanssa ja tytöt äitien kanssa.

Vaikka tässä tutkimuksessa niin kuin kaikissa tutkimuksissa on omat puutteensa, ovat tutkimuksen puutteet hyvin lieviä ja liittyvät lähinnä siihen, että tekijät olisivat voineet tuottaa vielä lisää tilastollisia malleja. Toisaalta tämä tutkimus eliminoi sen tutkimustuloksiin harhaa aiheuttavan mahdollisuuden, että homo- ja lesboperheissä kasvaneiden alempien lukiosta valmistumistodennäköisyyksien taustalla olisi alhaisempi lukioihin hakeutumisaste.

Siitä huolimatta, että tutkimus rajautuu koskemaan vain Kanadaa ja se tulokset käsittelevät homo- ja lesboperheissä kasvaneiden lapsien keskimääräisiä lukiosta valmistumistodennäköisyyksiä verrattuna heteroperheisiin, voi silti kysyä, mistä homo- ja lesboperheiden lapsien alempi lukiosta valmistumistodennäköisyys johtuu? Tulosten mukaisesti taloustieteilijä Douglas W. Allen tarjoaa selitykseksi sitä, etteivät isä ja äiti ole täydellisiä substituutteja (täydellisesti korvattavissa kahdella äidillä tai isällä) sukupuolien mukainen työnjako lapsien kasvatuksessa tarjoaa etuja perheille.

Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset homo- ja lesboperheissä kasvaneiden lapsien opintomenestyksestä saavat kysymään monia asioita menneestä homoliittoja ajaneiden toiminnasta: Eivätkö homoliittoja tukeneet suomalaiset tienneet tieteen tuloksista koskien homo- ja lesboperheiden lapsia? Vai etsivätkö he vain niitä tutkimustuloksia, jotka tukivat heidän poliittisia näkemyksiään, ja sivuuttivat toista osoittavat tutkimustulokset? Antoivatko homoliittojen ajajien asiantuntijat tahallaan väärää tai puutteellista tietoa kansanedustajille tai jopa johtivatko he näitä harhaan?

Lähde:

Allen, D. 2012. High school graduation rates among children of same-sex households. Reviews of economics of household. http://www.terpconnect.umd.edu/~pnc/allen-ss-grad.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

"Eivätkö homoliittoja tukeneet suomalaiset tienneet..."

Tässä kohtaa eksytään minusta harhateille:

Objektiivinen tutkimustieto on minusta mielenkiintoista, mutta tämän tutkimuksen kytkeminen tasa-arvoisiin avioliittoihin on minusta täysin tarpeetonta. Vanhemmuus ei liity suoraan oikeuteen avioitua, ja näin ollen ei käy perusteena tasa-arvoista avioliittoa vastaan.

Adoptiokysymys yhdistyi tasa-arvoiseen avioliittolakiin, vaikka onkin sinänsä erillinen asia. Mutta tämä ei mitenkään kuitenkaan riitä perusteeksi vastustaa kyseistä adoptio-oikeutta, sillä yksinasuvillakin on oikeus hakea adoptiota.

En lukenut tutkimusta kokonaan, mutta etsin sieltä seuraavan sivun joka koskee yksinhuoltajia:

http://www.terpconnect.umd.edu/~pnc/allen-ss-grad....

Kannattaa myös kiinnittää huomiota tuolta sivulta löytyvään kohtaan "Opposite sex common law parents", joka vaikuttaisi ainakin ko. sivulla monimutkaistavan kysymystä, mutta pitäisi lukea teksti kokonaan... Mitä en tosin aio tehdä mutta luulisin tässä olevan jo riittävästi perusteluita sille ettei tämä tutkimus ole kunnollinen peruste kritisoida tasa-arvoista avioliittolakia tai siihen liittyvää adoptio-oikeus kysymystä.

Veikka Mattila

Homoliittojen ajajat kytkivät tämän asian kampanjansa aikana, joten minä vain vastaan siihen. Jospa lukisit vain koko tutkimuksen ja kritisoisit perustelujani sitten.

Kari Savinen

Näissä tutkimuksissa on yleensä sellainen piirre, että ne saadaan näyttämään siltä kun asiaa ajavat haluavat niiden näyttävän.

Itse olen sitä mieltä, että paras lapsen kasvupaikka on normaali perinteinen perhe, jossa on isä ja äiti, sellainen joksi Luojamme sen loikin. Helpoin ja luotettavin tutkimus on kun katselee ympärilleen.

Ihminen kyllä tunnistaa sen mikä on luonnollista ja mikä luonnotonta.

Mikäli Luoja olisi halunnut aikojen alussa jotain olevan toisin, olisi Hän luonut Aatamin rinnalle kumppaniksi vaikka Väinön ?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Jumala loi tosiaan ensin Aatamin ja hänelle kumppaniksi Eevan ja he saivat yhdessä (eri tietolähteiden mukaan jopa 56) lasta.

Kenenkäs kanssa nämä lapset sitten aikuistuttuaan avioituivat? Heillähän oli puolisoksi valittavanaan ainoastaan sisaruksia ja vanhempansa ...

Kari Savinen

Tästä tulisi ehkä liian pitkästi kirjoitettavaa, mutta tutki Raamattua, sieltä löytyy vastaus.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen Vastaus kommenttiin #4

"Ehei ihmistä Jumala ole luonu. Luonto sen on luonu. Ihminen on ollu alkujansa kala. Kyllä sen on kapitalistinenki tiedemies tunnustanu". Myös Tuntematonta Sotilasta tutkimalla voi löytää vastauksen.

Kari Savinen Vastaus kommenttiin #7

Juuri sieltäkin voi vastauksen löytää, nimittäin alikersantti Hietanen lausui, "et en mä kyl usko et mä mikkä kala ole ollu" eikä tarvi luea pitempään

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Nykyisessä raamatussa ei todellakaan ole mainitaa Väinöstä, mutta eihän se todista, että näin olisi aina ollut.

Kari Savinen

Eikä siellä myöskään ole mainintaa tasa-arvoisesta tai sukupuolineutraalista avioliitosta vielä nykypäivänäkään.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari Vastaus kommenttiin #9

“Eikä siellä myöskään ole mainintaa tasa-arvoisesta tai sukupuolineutraalista avioliitosta vielä nykypäivänäkään.”

Juuri sen vuoksi Raamattua olisi kiireellisesti päivitettävä ja siitä olisi tehtävä ajan tasalle saatettu painos. Raamattu on kirjoitettu aikana, jolloin tieto ja maailmankuva olivat monin verroin suppeammat kuin tänä päivänä, ja sen vuoksi läheskään kaikkia sen opetuksia ei voi noudattaa nykyaikana. Sellainen olisi älyllistä epärehellisyyttä ja suoranaisesti mahdotonta.

Homoseksuaalisuus on osa luonnonjärjestystä ja osa ihmisyyttä, vaikka Raamattu mitä opettaisi.

Vielä vähän blogin aiheesta: Blogistin mainitsema tutkimus ei anna perusteita homoavioliittojen kieltämiselle, ja blogisti ilmeisesti haluaakin korostaa sitä, että lapsia ei pitäisi antaa samaa sukupuolta olevien parien adoptoitavaksi. Kun samaa sukupuolta olevat parit kuitenkin saavat aikanaan adoptio-oikeuden, perhettä vailla oleville lapsille on tarjolla enemmän potentiaalisia adoptiovanhempia. Haluavatko Raamattuun vetoavat oikeasti kieltää tämän mahdollisuuden? Kaikki adoption hakijat pannaan tietenkin samalle lähtöviivalle, ja viranomaiset päättävät, kuka on kelvollinen adoptoimaan.

PS. Suurin osa uskovaisistakin ymmärtää, että Aatami ja Eeva ovat vain vertauskuvallisia hahmoja.

Kari Savinen Vastaus kommenttiin #11

Raamatun tekstien muuttamisesta löytyy "ohjeet" Pyhän kirjan viimeiseltä sivulta.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Oheisessa linkissä on kuvattu kyseisen tutkimuksen "heikkoudet" (lue tieteellinen arvottomuus) perusteellisemmin asiasta kiinnostuneille.

https://familyinequality.wordpress.com/2013/10/11/...

Veikka Mattila

Iskikö tämä teksti arkaan paikkaan?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Relax, täällä Suomessa 96% lukioon menneistä myös suorittaa sen loppuun. Meillä siis ei ole hätäpäivää, ellet sitten oleta että ne kaikki 4% ovat perheistä, joissa vanhemmat ovat samaa sukupuolta.

Meillä on koulutus hyvällä tolalla tässä maassa. Moni jatkaa jopa yliopistossakin, koska sinne on helppo päästä. Mutta ei opi näköjään edes siellä lähdekritiikin alkeita tai tilastollisten tutkimusten lukemista.

Toimituksen poiminnat